Suruserenadi

Rauhan tervehdys kirjoitti jutun Oulun Suruserenadin esityksestä Pyhän Andreaan kirkossa.

Lue juttu tästä.

Lue Riina Sydänmaanlakan kirjoittama haastattelu Jyväskylän Suruserenadista alta:

Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikkipedagogiopiskelijat Anni Järviö ja Heikki Isoniemi musisoivat keskellä ihmisten surua. Duo tekee hautajaiskeikkoja vastikään Jyväskylään toimintansa laajentaneen Suruserenadi-palvelun kautta.

Taustalla on Espoossa perustettu ja vähitellen yhä laajemmalle Suomeen levittäytyvä yritys, Kukkaserenadi Ay, joka aloitti toimintansa nimensä mukaisesti kukkaserenadeilla. Kukkaserenadi-palvelun kautta pystyy tilaamaan läheiselle kukat ja laulun kotiovelle merkkipäivän kunniaksi tai ihan muuten vaan.

Yritys laajensi kukkatervehdyksistä myös Suruserenadi-toimintaan, joka ulottuu Anni Järviön ja Heikki Isoniemen kautta nyt myös Jyväskylään. Palvelun tarkoituksena on lohduttaa ihmisiä heidän surussaan ja tuoda hautajaisiin koskettava sekä vainajaa kunnioittava esitys.

Kaksikolla on ohjelmisto, josta kappaleita voi valita, mutta myös toiveille jää Suruserenadissa tilaa.

–Toisten suru vaatiihienotunteisuutta ja arvokkuutta.

Hautajaiset eivät ole mitä tahansa keikkoja. Koen tämän todella tärkeäksi työksi. On hienoa, jos voi jotenkin auttaa surun käsittelyssä, Järviö toteaa.

–Niin kliseeltä kun se ehkä kuulostaakin, musiikilla on ihan oikeastikin parantava voima, Isoniemi jatkaa.

Suruserenadissa on potentiaalia

Toimitusjohtaja Samuli Kaltakari keksi idean Kukkaserenadista kevättalvella 2016 ja kertoo, että kun kysyntä alkoi kasvaa, oli pakko perustaa yritys.

–Aluksi suhtauduin Kukkaserenadiin lähinnä hulluna ajatuksena, mutta kun soittelin kavereilleni, he olivat todella innoissaan. Huomasimme, että Suomessa ei ole olemassa vastaavaa palvelua, Kaltakari kertoo.

–Kukkaserenadia alettiin pyydellä muun muassa Ouluun. Sinne on pääkaupunkiseudulta pitkä matka, ja siitäse sitten lähti: sovimme aluepartnerimalleja useammalle paikkakunnalle. Esimerkiksi Lohjalla ja Oulussa Suruserenadista vastaavat kuorot. Muusikot saavat keikkapalkkion itselleen, ja provisio menee Kukkaserenadi Ay:lle.

Kukkaserenadi on palveluista suositumpi, mutta Kaltakari näkee myös Suruserenadissa paljon potentiaalia.

– Jos minulta kysytään, tämä saisi levitä ihan koko Suomeen. Toivoisin, että saisimme nämä ainakin kaikkiin suurimpiin kaupunkeihin, toimitusjohtaja Kaltakari sanoo.

Musiikki lohduttaa surussa

Vaikka heinäkuun lämmin aurinko paistaa kohtisuoraan taivaalta kohti pientä hautajaissaattoa, tuntuu että silti paleltaa. Saattueen edellä isä kantaa pienen pientä valkoista arkkua. Saavuttuamme hautapaikalle äiti irrottaa pienen vaaleanpunaisen ruusun kukka-asetelmasta ja hyvästelee viimeisen kerran rakkaan vauvansa. Isosiskokin jättää viimeiset jäähyväiset pikkusiskolleen heittämällä hiekkaa arkun päälle. Laulan avoimen haudan äärellä ”Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi, Taivaaseen ota tyköni.” Silmäni kostuvat ja hetki on todella koskettava. Laulut sanat tulevat niin todeksi tässä hetkessä.  Pienten vauvojen hautajaiset ovat itselleni kaikkein raskaimpia työtehtäviä mutta samaan aikaan koen olevani  todella tärkeän tehtävän äärellä.

Kanttorin työssäni olen mukana hyvin erilaisissa hautajaisissa. Jo pitkään ikään päässeen ihmisen hautajaiset koen luonnollisena osana ihmiselämän kaareen kuuluvana. Vaikka suru on tietysti läsnä näissäkin hetkissä, usein omaisten kanssa valitsemme kiitosaiheisia lauluja, jotka kuvastavat pitkän elämän rikkautta monine vaiheineen. Virren 341 ensimmäisen säkeistön sanat kuvaavat hyvin  elämän erilaisia vaiheita iloineen ja suruineen: ”Kiitos sulle Jumalani, armostasi kaikesta,jota elinaikanani olen saanut tuntea. Kiitos sulle kirkkahista, keväisistä päivistä. Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä.”

Nuoren ihmisen hautajaisissa musiikin merkitys on toivoa ja lohtua antava suuren surun keskellä. Omaiset haluavat musiikkia, joka nostaa valoisia muistoja yhteisistä koetuista hetkistä. Hiljattain olin kanttorina traagisesti kuolleen nuoren hautajaisissa. Siunaustilaisuudessa nuoret eivät pystyneet jättämään sanallisesti viimeistä tervehdystä ystävälleen ja toivoivat tervehdysten aikana musiikkikappaleen, joka oli erityisen tärkeä edesmenneelle nuorelle. Laskiessaan kukkatervehdyksiä musiikin aikana nuoret olivat kokeneet voimakkaasti ystävänsä läsnäolon .

Musiikki luo siunaustilaisuuteen aivan erityisen tunnelman. Musiikki nostaa mieleen muistoja niin kipeitä kuin valoisiakin. Musiikki menee syvälle tunteisiin. Surun keskellä ihminen on herkimmillään. Haluan palvella musiikin kautta omaisia heidän surussaan parhaani mukaan. Tämä Petri Laaksosen laulu on ollut viime aikoina monien omaisten toive siunaustilaisuudessa:

”Ota hänet vastaan, suuri Pyhä Jumala, ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta. Ota hänet vastaan taivaan kotiin avaraan, ota hänet vastaan iloon loppumattomaan.

Ota hänet vastaan, tuuli hiljaa puhaltaa, ota hänet vastaan, virta kantaa kulkijaa. Ota hänet vastaan rantaan suuren rauhan maan, ota hänet vastaan kotisatamaan.

Ota hänet vastaan meillä on niin ikävä. Ota hänet vastaan murheellisten ystävä.

Ota hänet vastaan, silta yli pimeyden, ota hänet vastaan syli rakkauden.”

Raakel Pöyhtäri

Tuiran seurakunnan kanttori

Suruserenadi laajentui Ouluun!

Suruserenadi-palvelun Oulun ja sen lähialueiden toiminnasta vastaa Oulujoen laulu -niminen harrastekuoro. Kuoro on toiminut jo useamman vuoden ajan eri tilaisuuksissa, myös hautajaisissa, joten siinä mielessä Suruserenadi.fi -palveluun liittyminen tuntui kuorolta luontevalta. Suruserenadi-palvelussa Oulujoen laulu on ollut vuoden 2017 keväästä alkaen ja toiminnan yhteys- ja vastuuhenkilönä toimii Tapio Kokko.

Lue lisää TÄSTÄ.

Saimme suuren kunnian olla laulamassa hautajaistilaisuudessa.

Katso koskettava tulkintamme ”Hyvää matkaa” -laulusta.

Lue juttu alta, tai klikkaa tästä KotimaaPro:n julkaisuun.

Alla Maria Kestin kirjoittama juttu KotimaaPro -lehteen.

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, hänt’ ihana enkeli kotihin vie. Samuli Kaltakari, Pauli Anttila, Juha Mänttäri, Antti-Jussi Valkama ja Pertti Haapalainen kajauttavat tutun laulun hartaudella.

Miehet kuuluvat Suruserenadi-ryhmään, joka käy 2–3 hengen kokoonpanossa laulamassa hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa. Ryhmä on laulanut omaisten toiveesta esimerkiksi Suojelusenkelin, virsiä tai vainajan mielimusiikkia, oli se sitten kansanlauluja tai populaarimusiikkia.

Vastaavia, hautajaisissa laulavia esiintyjiä on vähän. Takavuosina hautajaisiin pyydettiin usein klassisen koulutuksen saanut vokalisti esiintymään, mutta viime vuosina tapa on tullut yhä harvinaisemmaksi. Toive ulkopuolisesta esiintyjästä ei kuitenkaan ole kadonnut.

– Tuttu hautausalan yrittäjä ja kukkakauppiaat kertoivat meille, että heiltä kysytään jatkuvasti, olisiko hautajaisiin saatavilla ohjelmaa, kertoo Kaltakari.

Hänen tulee vaihdettua säännöllisesti ajatuksia kukkakauppiaiden kanssa, sillä sama miesryhmä on viime vuoden helmikuusta saakka onnitellut ihmisiä Kukkaserenadeilla. Ihmiset tilaavat heidät toimittamaan kukkakimpun esimerkiksi syntymäpäivä- tai polttarisankarille ja laulamaan samalla onnittelulaulun.

Kukkaserenadin rinnalla toimiva Suruserenadi-palvelu lähti käyntiin ennen viime joulua, sen jälkeen, kun ryhmä pyöritteli Kukkaserenadi-nimen eri variaatioita ja esiin tuli sanaväännös suruserenadi.

Miehet havahtuivat siihen, että elämän iloihin ja kohokohtiin keskittyvän Kukkaserenadin rinnalla voisi toimia surun ja kaipauksen palvelu Suruserenadi.

Herkkää ja arvokasta työtä

Hautajaisissa laulaminen ja suruväen kanssa toimiminen on herkkää työtä.

– Kuolema kuuluu elämään ja on siinä läsnä. Hautajaiset ovat arvokas tilaisuus, joissa on ollut hienoa olla läsnä. Tämä on nöyrää hommaa, Kaltakari pohtii.

Ryhmässä oli hautajaisosaamista vanhastaan. Esimerkiksi Haapalainen on työskennellyt aiemmin kanttorina, ja Kaltakari on kirkkoherran poika, joka kävi lapsena esiintymässä hautajaisissa.

Kaikki Kukkaserenadin laulajat eivät kuitenkaan kokeneet, että voisivat olla mukana myös Suruserenadissa.

Kaltakari, Anttila, Mänttäri, Valkama ja Haapalainen eivät laula päätyökseen. Päivisin he toimivat opettajina: Kaltakari ja Anttila ovat erityisluokan opettajia, Mänttäri biologian ja maantiedon opettaja, Valkama luokanopettaja ja Haapalainen lastentarhanopettaja. He kaikki ovat harrastaneet musiikkia ja esiintyneet kauan, ja osalla on myös alan koulutus.

– Ryhmämme on kansanomainen ja helposti lähestyttävä. Hintakin on pystytty pitämään tavalliselle ihmiselle sopivana, Kaltakari kuvailee.

Suruserenadiksi pyydetään useimmiten Maan korvessa kulkevi lapsosen tie -laulua. Lisäksi pyydetään Niin kaunis on maa -kappaletta.

Kukkaserenadeiksi toivotaan yleensä Paljon onnea vaan ja Niin minä neitonen sinulle laulan -kappaleita. Lisäksi ryhmän on haluttu laulavan kansanlauluja ja Suomi-iskelmää.

Palaute on ollut hyvää, ja ryhmän on koettu hoitaneen tehtävänsä arvokkaasti.

Toistaiseksi ryhmä toimii pääkaupunkiseudulla. Suunnitelmissa on laajentaa muualle Suomeen, rahkeiden mukaan.

”Tekee raavaalle miehelle hyvää”

Serenadi-palvelujen alkusoitto oli kolmisen vuotta sitten, kun Samuli Kaltakari halusi perustaa porukan Tiernapoikia varten.

– Soittelin kaikille, jotka tiesin laulutaitoisiksi, ja sain koottua joukon. Keikkailimme ensimmäisenä vuonna paljon, ja seuraavana vuonna toiminta ja ryhmä muodostui kiinteäksi, Kaltakari taustoittaa.

– Nautimme kaikki laulamisesta, ja aloimme pohtia, mitä muuta voisimme laulaa.

Serenadit ovat tällä hetkellä tekijöille harrastus, jota he jaksavat tehdä päivätyönsä ja perheidensä arjen päälle. Mitä serenadien laulaminen antaa heille itselleen?

– Laulaminen ja esiintyminen ovat olleet upeaa vastapainoa omalle työlle. Esimerkiksi minulla on erityisluokan opettajana välillä aika rankkoja päiviä, ja laulaminen tuo normaaliutta elämään, Samuli Kaltakari miettii.

– Erilaisten elämäntilanteiden kohtaaminen on avannut näköaloja. Raavaalle miehelle tekee hyvää päästä elämään ihmisten tuntemuksissa mukana. Kuullessaan tutun ja rakkaan laulun ihmiset liikuttuvat syvästi.”